Krimiä ei ole miehitetty

Ja kerta vielä: Krimiä ei ole miehitetty. Vuonna 2014 Krimin asukkaat saivat vihdoin voimaan sen, minkä Neuvostoliiton korkein neuvosto hyväksyi 26.4.1990 ns. Neuvostoliiton hajoamislakina. Laki antoi autonomisille neuvostotasavalloille oikeudet valtiolliseen itsenäisyyteen. Se antoi täysin laillisen oikeuden itsenäistyä myös autonomiselle Krimille. Ja itsenäinen valtio saa tehdä itsenäisiä valtiosopimuksia vaikkapa liittymisestä toiseen valtioon. Tämä on täysin kansainvälisen lain ja oikeuden mukaista.

Krim äänesti itsenäisyydestään ensimmäisen kerran jo 20.1.1991. Kansanäänestyksessä äänestysprosesentti oli 81.37 ja 93.26 prosenttia äänestäneistä kannatti Krimin itsenäisyyttä ja paluuta osaksi Venäjää. Ukraina hyväksyi äänestystuloksen laiksi 12.2.1991. Mutta vastoin tätä äänestyksen tulosta ja sen hyväksyntää Ukraina sisällytti Krimin omaan itsenäisyysjulistukseensa 24.8.1991. Ukraina siis anneksoi eli pakkoliitti Krimin itseensä, vastoin Krimin kansan tahtoa.

Tämä johti vastalauseisiin Krimillä ja se julistautui uudelleen itsenäiseksi 1992. Se halusi edelleen palata osaksi Venäjää. Tästä huolimatta Ukraina jatkoi Krimin pakkoliittämistä itseensä aina vuoteen 2014 saakka. Tämä oli Neuvostoliiton hajoamislain sekä kansainvälisen lain ja oikeuden vastaista.

Krimin parlamentti julistautui kolmannen kerran itsenäiseksi 11.3.2014 ja vahvisti tämän kansanäänestyksellä 16.3.2014. Sekessiota (irtautumista emomaasta) Ukrainasta ja liittymistä Venäjän federaatioon kannatti yli 80 prosenttia äänestäneistä. Ja jos väittää, että kansanäänestys oli huonosti ja hätäisesti organisoitu, niin äänestyksen tuloksen vahvistavat monet jälkeenpäin 2014-15 tehdyt länsimaisten tutkimuslaitosten mielipidetiedustelut Krimillä. Niiden tulos oli ihan sama kuin kansanäänestyksen, eli 80 – 90 prosenttia halusi liittymistä Venäjään.

Sekessio antaa maalle oikeuden tehdä itsenäisiä päätöksiä ja valtiosopimuksia. Krimin parlamentti hyväksyi paluun osaksi Venäjän liittovaltiota ja Venäjän duuma hyväksyi Krimin parlamentin päätöksen. Kaikki sujui demokratian mukaisesti.

Useat maat ovat itsenäistyneet emomaastaan sekession kautta. Tätä tapahtui paljon Neuvostoliiton hajoamisprosessissa ja myös Afrikassa kolonialismin hajoamisprosessissa. Krimin sekessio 2014 oli 23 vuotta liian myöhään tapahtunut osa Neuvostoliiton hajoamisprosessia.

Suomalaisten luulisi ymmärtävän Krimiä, koska Suomikin itsenäistyi sekession kautta. Suomen eduskunta julisti Suomen itsenäiseksi 1917 eli Suomi irtosi emomaastaan Venäjästä. Suomessa ei ollut edes kansanäänestystä asiasta. Samoin ilman kansanäänestystä itsenäistyi muun muassa Viro 1991, julistautumalla itsenäiseksi.

Alla olevassa linkissä on pieni episodi, joka valottaa krimiläisten suhdetta Kiovan kaapparihallintoon. Krimiläisten enemmistö ei kannattanut Maidanin mielenosoituksia, Janukovichin eroa ja Ukrainan liittymistä EU:hun, saati Natoon. Niinpä joukko krimiläisiä lähti busseilla Maidanille helmikuun lopulla pitämään vastamielenosoitusta. Maidanilla ei tainnut olla tilaa vastamielenosoittajille. Krimiläiset lähtivät paluumatkalle kotiin.

Paluumatkalla 20.2. yöllä pienessä Korsun-Shevchenkivskyin kaupungissa aseistetut nationalistit pysäyttivät bussit. Krimiläisiä hakattiin, kidutettiin, pakotettiin laulamaan Ukrainan kansallislaulua kuoleman uhalla. Hyökkääjät rikkoivat bussien ikkunat ja pakottivat krimiläiset keräämään lasinsirut. Eikä tämä ollut ainoa äärioikeistolaisten väkivaltainen hyökkäys krimiläisten kimppuun. Väkivallan uhka olikin yksi syy pyrkimiselle turvaan Venäjän syliin.

Propagandistinen, valheeseen perustuva mantra ”Krimin miehityksestä” on lännen infosotaa Venäjää vastaan.

Lähde:

https://www.strategic-culture.org/news/2017/02/08/how-ukraine-annexed-crimea-frank-conversation-with-nikki-haley.html

Onko Krimi miehitetty? - osa 2

Olin mukana tiettävästi ensimmäisessä suomalaisessa turistiryhmässä, joka käy Krimillä vuoden 2014 jälkeen.Tätä ennen siellä on käynyt ainakin kaksi tuttavaani ilman ryhmää, yksin matkustaen.

Talouspakotteiden vuoksi länsimaiset matkatoimistot eivät saa järjestää matkoja Krimille, joten matka oli omatoimimatka. Lähdimme matkaan 11.3. ja palasimme 20.3. Matkamme aikana Krimillä oli Venäjään liittymisen 4-vuotisjuhlat ja Venäjän presidentinvaalit.

Matkani tarkoitus ei ollut turismi. Tarkoitukseni oli hankkia silminnäkijän tietoa ja ravistella yhteen mantraan lukkiutunutta keskustelua Krimin tilanteesta. Valtavirran mantra on ollut nämä neljä vuotta, että ”Krimi on miehitetty”.

Onnistuin hyvin. Tähän mennessä monta ”mellakkaa” on jo syntynyt facebookissa matkani jälkipyykkinä. Mainio juttu.

Miehitys, anneksio ja sekessio

Sana miehitys viittaa sotilaalliseen, väkivaltaiseen voimankäyttöön, jolla vieraan maan armeija tulee alistamaan ja sortamaan toista maata. Sana on hyvin negatiivinen ja voimakkaita tunteita herättävä. Miehittäjä on julma ja paha.

”Krimin miehitys” -sanapari onkin lännen propgandatehtaan tuote. Se on infosotaa, jolla on tarkoitus mustamaalata Venäjää. Propagandisteille ei ole mitään väliä sillä, että Krimillä ei mitään miehitystä ole tapahtunut, vaan itsenäiseksi julistauneen maan vapaaehtoinen ja kansan enemmistön tahdon mukainen liittyminen Venäjään.

Jotkut käyttävät sanaa ”anneksio” Krimin tapahtumista. Sekin on väärä sana. Anneksio tarkoittaa vieraan alueen liittämistä pakolla ja väkivalloin toiseen valtioon. Mitään tällaista ei Krimillä tapahtunut.

Krimillä tapahtui ensin sekessio eli irtautuminen emomaasta Ukrainasta itsenäisyysjulistuksella. (Vertaa tätä esimerkiksi Viron itsenäisyysjulistukseen.) Sen jälkeen Krimin tasavalta käytti itsemääräämisoikeuttaan ja pyysi saada liittyä Venäjään. Sitä se oli halunnut ensimmäisen kerran jo 1991, kun Neuvostoliiton hajoamisprosessi alkoi. Krimin kohdalla on kysymys tuon hajoamisprosessin jatkumisesta 23 vuotta liian myöhään.

Vallanvaihto Krimillä tapahtui rauhanomaisesti ja täysin verettömästi, mikä oli suorastaan ihme. Laukaustakaan ei ammuttu. ”Pienet vihreät miehet” turvasivat rauhallisen vallanvaihdon. Ja sen, että Krimin tukikohdissa olevat noin 15 000 ukrainalaista sotilasta saivat rauhassa lähteä aseineen Kiovaan, jos halusivat. Ukrainan armeijan ilmoituksen mukaan noin puolet vaihtoi tunnuksensa Venäjän armeijan tunnuksiin ja jäi Krimille osaksi Venäjän armeijaa. Armeijat yleensä vähättelevät tappioitaan, joten luku oli varmaan suurempi.

Keitä olivat nuo tunnuksettomat vihreät miehet, jotka toimivat Krimillä rauhanturvaajina? Venäjän media kertoi ensin, että ne olivat Krimin aluepuolustusjoukkoja. Oli varmasti niitäkin, mutta tottakai mukana oli Sevastopolissa asuvia Venäjän armeijan sotilaita, mikä myöhemmin kävi ilmi presidentti Putinin kiitospuheesta. He eivät tietenkään halunneet esiintyä Venäjän armeijan tunnuksien alla, koska kysymys ei ollut miehityksestä.

Vihreät miehet toimivat siis vallanvaihdon aikana rauhanturvaajina ja poistuivat tukikohtiinsa vallanvaihdon jälkeen. Rauhan turvaaminen ei kai vielä ole kiellettyä tässä maailmassa?

Onko Krimi miehitetty? - osa 1

Kävin äskettäin Krimillä turistina. Se oli vahva poliittinen kannanotto päätellen siitä mellakasta, jonka se facebookissa nostatti. Hyvä niin.

Talouspakotteiden takia mikään länsimainen matkatoimisto ei saa järjestää matkoja Krimille. Krimillä ei myöskään toimi mikään läsimaiseen pankkiin liitetty luottokortti (tämä aiheutti muutamalle pahoja rahaongelmia).

Matka on siis järjestettävä omatoimisesti tai venäläisen matkatoimiston avustuksella.

Ukrainan kautta ei Krimille pääse. Sinne ei siis ole ollut maayhteyttä vuoden 2014 jälkeen. Mutta pian aukenee maayhteys, kun 19 kilometriä pitkä silta Kertsinsalmen yli valmistuu tänä vuonna Voitonpäiväksi (9.5.), 6 kuukautta etuajassa. Ja krimiläiset jo kiittivätkin Putinia presidentinvaaleissa.

Tosin kuulin Krimillä, että ei Ukrainan ja Krimin välinen maaraja olisikaan täysin suljettu. Ei siellä ole mitään ”meksikon muuria”, vaan paikallisten liikkuminen rajan yli jatkuu. Ankaran työttömyyden, köyhyyden ja apatian vaivaamat ukrainalaiset käyvät kuulemma rajan yli Krimillä töissä. Krimillä vallitsee yritteliäisyys ja usko tulevaisuuteen. Rakennusprojektit varmaan moninkertaistuvat Kertsin sillan valmistuttua. Tällä hetkellä on rakenteilla muun muassa valtava moskeija Simferopoliin, Krimin tataareille. Ajoimme sen rakennustyömaan ohi.

Meidän matkamme oli järjestänyt RUFI ry, joka on venäläis-suomalainen ystävyysseura. Matkustimme yöbussilla suoraan Pulkovon lentokentälle Pietariin. Sieltä lensimme Krimille Simferopoliin, josta oli vielä 2,5 tunnin bussimatka etelärannikolle Jaltan lähellä sijaitsevaan majapaikkaamme. Ryhmässä oli vain 8 rohkeaa pioneeria.

Asuimme pienessä Koreizin kylässä vanhassa, rapistuneessa sanatorio Micxorissa meren rannalla. Se oli rakennettu sosialismin aikana. Ehkä jo siihen aikaan, kun Krimi kuului Venäjän SNTaan. Sanatorio henki neukkunostalgiaa, mikä ei välttämättä ole suositus. 

Matkan aikana ajelimme useita satoja kilometrejä ympäriinsä. Vierailtiin Jaltalla, Sevastopolissa ja Simferopolissa. Ei näkynyt miehitystä missään. Ei ollut aseistettuja sotilaita, tiesulkuja, checkpointeja, tankkeja, vartioituja hallintorakennuksia – näitä tavallisia miehityksen merkkejä. ”Elämme täällä rauhassa ja tyytyväisinä tavallista arkea, kertokaa se lännessä”, jankutti sanatorion johtaja moneen kertaan.

Krimin eteläosan vuoristo teki suuren vaikutuksen minuun. En ole missään nähnyt niin jyrkkiä ja isoja korkeuseroja. Pystysuoria vuorenseinämiä oli paljon ja pudotus meren rantaan jyrkkä. Saimme nauttia myös serpentiinitiestä. Uskomatonta, että asutusta oli ihan vuorten huipulle saakka. Mm. eräs uusi ortodoksikirkko oli rakennettu hyvin korkealle vuoren kupeeseen, mahtavalle paikalle.

Krimi on ollut 1800-luvulta alkaen venäläisten suosima lomapaikka. Niemimaa on täynnä hiejoa, vanhoja palatseja. Niiden ympärillä on upeita puistoja, joissa on tosi vanhoja pinjoja ja sypressejä ja muita, minulle tuntemattomia puita. Niitä vanhoja puita katsellessa ja taputellessa aprikoin, mitä kaikkea ne ovatkaan nähneet. Tsaareja, Stalinin, Jaltan konferenssin, Aivazovskin, Tolstoin Tshehovin...

Churchill ja Stalin asuivat silloin 1945 sanatorio Micxorin lähettyvillä kumpikin eri palatsissa. Varmaan Rooseveltkin asui sielläpäin, lähellä konferenssipaikkaa.

Krimi on ollut myös venäläisten taiteilijoiden loma- ja työpaikka. Venäjän kulttuurihistoria liittyy kiinteästi tuolle niemimaalle. Lempimaalarini Ivan Aivazovski (1817 – 1900) maalasi siellä kuuluisat meritaulunsa.

Venäjän presidentinvaalit olivat matkamme aikana. Sanatorio Micxor oli Koreizin kylän vaalipaikka, joten seurasin vaalitoimitusta läheltä. Käväisin myös vaalihuoneessa sisällä kenenkään estämättä ja otin kuvan. Vaalihuoneen ulkopuolella olevalla parvekkeella pari poliisia vietti aikaansa jutustellen. Kävin tupakalla heidän seurassaan. Ei näkynyt sanatoriossa sotilaita ”pakottamassa äänestämään”, sen sijaan vaalipaikan oven yläpuolella oli iso nippu ilmapalloja Venäjän lipun väreissä osoittamassa vaalipaikan ovea. Pihalla soi kaiuttimista iloinen musiikki ja sinne oli perustettu kahvila, saslikki- ja kanagrilli sekä vihannestori. Kävin ostoksilla ja söin grillattua kanankoipea vaalikansan seassa, ihmisiä tarkkaillen.

Krimiläiset riensivät vaalipaikalle hymyillen, selvästi innoissaan. He saivat nyt ensimmäistä kertaa elämässään äänestää Venäjän federaation presidenttiä. Ja kyllä he äänestivätkin. ”Julmaa miehittäjäänsä”, Putinia, äänesti Krimillä yli 92 % äänestäneistä. Suurempi kannatus hänellä oli vain Kabardino-Balkarian alueella (93,4 %). Yhteensä Putin sai lähes 77 % federaation äänistä. Äänestysprosentti 0li 67,4 – ihan hyvä, vaikka tulos oli kaikille selvä jo etukäteen.

Krimin niemimaalla on lähes 2,3 miljoonaa asukasta (2013), joista 1,9 miljoonaa Krimin tasavallassa ja loput Sevastopolin kaupungissa, joka ei kuulu Krimin tasavaltaan, vaan on suoraan keskushallinnon alainen hallintoalue. Sevastopolin aluetta ei luovutettu Ukrainalle 1954, kun Krimin niemimaa siirtyi Ukrainalle. Se jäi Moskovan hallintaan vielä vuosikymmeniksi.

Ukrainan ja Venäjän itsenäistyttyä Sevastopolista ja laivastotukikohdasta käytiin pitkällinen poliittinen keskustelu maiden välillä. Venäjä kieltäytyi aluksi luovuttamasta kaupunkia Ukrainalle, koska se ei ollut tukikohtaluonteensa vuoksi ollut koskaan varsinaisesti Ukrainan SNT:n osa. Vasta 1997 Jeltsin juovuspäissään teki senkin virheen, että luovutti Sevastopolin Ukrainalle ja Venäjä alkoi maksaa laivastotukikohdastaan vuokraa. Se vuokrattiin Venäjälle vuoteen 2017 asti. Vuonna 2010 vuokrasopimusta jatkettiin. Uusi sopimuskausi jatkoi vuokra-aikaa 25 vuodella vuoteen 2042 saakka. Tällä vuokrasopimuksella ei tietenkään olisi ollut mitään arvoa, jos Nato olisi – suunnitelmiensa mukaan – tuonut sotalaivansa Krimille.

Krimin asukkaista vuoden 2001 väestölaskennan mukaan 58 % on etnisiä venäläisiä, 24 % ukrainalaisia, 12 % tataareja ja 6 % muita.

Äidinkielekseen vuoden 2001 väestönlaskennassa ilmoitti alueen väestöstä 76,55 % venäjän, 11,33 % krimintataarin ja 10,02 % ukrainan.

Kaiken kaikkiaan Krimi on venäläisille hyvin tärkeä paikka, myös strategisesti tärkeä jo Ottomaanien ajoista alkaen. Ja jo silloin Venäjä joutui kamppailemaan Krimin hallinnasta.

Neuvostoliiton aikaan venäläiset työläiset viettivät Krimillä valtion kustantamia kesälomia ja nuoret ja lapset olivat siellä kesäleireillä. Artekin kansainvälinen pioneerileirikeskus on joillekin suomalaisillekin tuttu. Monilla nykyvenäläisillä – varmaan myös Putinilla - on nuoruusmuistoja näistä kesälomista. Putin elvyttikin viime kesänä uudelleen Artekin nuorisoleirin perinteen. Pioneerileiriksi sitä ei tietenkään enää sanota.

Jatkuu huomenna, sanoi Kalle Kustaa Korkki