Helsingin arvokkaiden luontoalueiden nakertaminen jatkuu

Helsingin uudessa yleiskaavaluonnoksessa on paljon hyvää, etenkin sen tavoitteissa. Tavoitteiden toteutuminen tosin näyttää epävarmalta.

Kaupungin rakentuminen hyvin järjestetyn joukkoliikenteen varaan verkostokaupungiksi on hyvä tavoite. Raideliikenteen lisääminen on hyvä asia. Raideliikenteen solmukohtien tiivis ja korkea rakentaminen on viisasta. Myös kaupunkibulevardien rakentaminen keskustaan johtavien valtaväylien varrelle Kehä I:lle saakka on kannatettava idea, mikäli rakentaminen kohdistuu joutomaalle eikä virkistysalueelle.

Sen sijaan asukasmäärän lisäämistavoite 260 000 asukkaalla on epärealistinen. Helsingin asukasmäärä ei kasvanut edes raskaan lähiörakentamisen aikana noin paljon. Vaarana on kaupungin viihtyisyyden pilaaminen viheralueita tuhoamalla ja vääriin kohtiin tiivistämällä. Helsingin asukasmäärä joka tapauksessa kasvaa. Kaavoituksessa on otettava huomioon, että sen mukana myös viher- ja virkistysalueiden sekä palvelujen tarve kasvaa.

Vihdoinkin kaupunkisuunnittelu myöntää, että suuret, yhtenäiset luontoalueet ja kaupunkimetsät ovat tärkeitä kaupungille ja sen asukkaille. Ainakin tavoitteena se myönnetään. Kaupunkimetsät ja vapaat rannat ovat tärkeitä asukkaiden virkistäytymispaikkoja ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäjiä. Metsät ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä hiilen sitojina. Lisäksi ne puhdistavat ilmaa, toimivat meluesteinä ja ehkäisevät tulvia sitomalla sadevettä.

Hyvistä tavoitteista huolimatta yleiskaavassa jatketaan luontoalueiden nakertamista. Luontoa nakerretaan muun muassa Mustavuoren valtakunnallisesti arvokkaan kallioalueen eteläosassa, Uutelan kanavan itäpuolella, Ramsinniemellä ja keskuspuiston reunalla Hämeenlinnan väylän varrella. Luonnon nakertamisen sijaan voitaisiin rakentaa rohkeammin ylöspäin liikenteen solmukohdissa.

Luontoalueen laitaan rakentaminen ei tuhoa luontoa vain rakentamisalueen verran, vaan ainakin saman verran lisää. Asutuksen laitamille muodostuu ns. reunavyöhyke, joka ei enää ole aitoa luontoa. Asukkaat kuluttavat lähiluontoaan joka päivä raskaasti (muun muassa koiria ulkoiluttamalla). Sen vuoksi arvokkaiden luontokohteiden reunoja ei saa nakertaa.

Varsinainen merellisen, monimuotoisen luonnon täystuho on menneillään Vartiosaaren osayleiskaavassa. 

Vartiosaareen ei mahdu enää alkuperäistä luontoa, jos sinne rakennetaan asunnot 7000 asukkaalle ja lisäksi ns. saaristoraitiotielinja. Raitiotie tuo rakasta rakentamista myös Ramsinniemeen, koska missään kaupungissa maailmassa ei raitiotietä rakenneta metsään. Suunnitelma raitiotien varassa olevasta, saareen eristetystä isosta asuinalueesta on epärealistinen, joten tiet ja sillat toki rakennetaan myös autoliikenteelle. Ja se on se luonnon täystuho.

Vaihtoehto olisi kehittää Vartiosaarta parannetun vesiliikenteen varassa olevana virkistysalueena. Tällaista vaihtoehtoa ei ole asukkaille esitelty.