Suolaan tänne blogiin esimerkkejä tänä vuonna eri tahoille tekemistäni jutuista. Aiheitten kirjo on valtava. Tämä juttu pyydettiin Sosiaalifoorumi-lehteen:
Suomen poliittinen eliitti on vähätellyt Venäjän johtajien varoituksia Naton leviämisestä Venäjän rajojen tuntumaan. He pitävät sitkeästi ns. Nato-optiota auki.
Suomen Rauhanpuolustajien puheenjohtaja Markku Kangaspuron mielestä naapurin mielipiteet pitää ottaa huomioon.
Venäjän presidentti Vladimir Putin ja muut Venäjän johtavat poliitikot ovat useaan otteeseen tänä vuonna esittäneet suorasanaisia lausuntoja siitä, että Naton tulo Venäjän rajoille ei lisää turvallisuutta, vaan päinvastoin se lisää sotilaallisten uhkakuvien muodostumista ja aiheuttaa vakavia ongelmia.
Pitäisikö Suomen ottaa huomioon Venäjän kanta tehdessään ratkaisua Nato-jäsenyydestä?
”Jokainen järkevää ulkopolitiikkaa toteuttava maa arvioi, millainen tilanne lähialueilla on ja millainen tilanne globaalisti on, ja tekee sen perustella omat arvionsa omasta turvallisuuspolitiikastaan”, Markku Kangaspuro sanoo. ”Jos tätä normaalia periaatetta noudatetaan, niin ilman muuta Venäjän politiikalla on suuri merkitys sille, minkälaista Suomen turvallisuuspolitiikan pitäisi olla, jotta se oikeasti tuottaisi turvallisuutta. Kun Venäjä sanoo suoraan, että Suomen liittyminen Natoon on heitä vastaan epäystävällinen teko, niin totta kai se on otettava huomioon.”
Asevaraista turvattomuutta ja epätasapainoa
Mihin Suomeen kohdistuvaan turvallisuusuhkaan Nato-jäsenyys olisi vastaus?
”Turvallisuusuhkat tänä päivänä liittyvät ympäristöön, ilmaston lämpenemiseen ja globaaliin sosiaaliseen eriarvoistumiseen. Näistä asioista mikään ei ole ydinaseliitto Naton ratkaistavissa - eikä myöskään terrorismi. Pikemminkin voidaan sanoa, että Nato tuottaa asevaraisella politiikallaan turvattomuutta ja epätasapainoa maailmaan. Sehän on nykyään hyökkäysliitto, joka voi tehdä myös interventioita ympäri maailmaa turvatakseen itse määrittelemiään taloudellisia ja poliittisia etuja.”
Yhdysvallat ja Nato ovat Venäjän varoituksista välittämättä yhä tiukemmin saartamassa Venäjän ja sen liittolaiset tiukalla sotilastukikohtien saartorenkaalla. Viimeksi Venäjää suututtivat Yhdysvaltojen suunnitelmat rakentaa ohjustukikohdat uusiin Nato-maihin Puolaan ja Tsekkiin.
Jos Suomi olisi Naton jäsen, olisiko myös Suomessa Naton tai USA:n sotilastukikohtia?
”Jäsenyys yleensä edellyttää sitä, että jäsenmaa toteuttaa velvoitteensa sotilasliittoa kohtaan. Liittyminen merkitsisi mm. yhteistä tiedustelutoimintaa ja valmiutta osallistua kaikkeen Naton sotilaalliseen toimintaan, joka tarkoittaa mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös sotilastukikohtien perustamista.
Suomen Nato-jäsenyyttä puolustetaan myös vanhalla hokemalla, että pitää olla mukana niissä pöydissä, joissa päätöksiä tehdään. Miten arvioit Suomen vaikutusvaltaa Naton päättävissä elimissä?
”Käytännössä olemme hyvin pieni tekijä sotilaallisesti ja poliittisesti tässä maailmassa, joten tuskin asettuisimme poikkiteloin Naton suurvaltoja vastaan. Kannattaa muistaa, miten Yhdysvallat painosti eurooppalaisia Nato-maita osallistumaan Irakiin sotaan. Hyvin suuri osa pienistä maista lähti mukaan, vaikka Saksa ja Ranska jäivätkin pois.”
Millaista maailman järjestelmää haluamme luoda?
Kangaspuron mielestä enemmän kuin Suomen Nato-jäsenyyttä nyt kannattaisi pohtia niitä vaihtoehtoja, joilla vältetään konfliktitilanne Venäjän ja Naton välillä. ”Meidän pitäisi luoda sellaista yhteistyötä, jolla mennään kauemmaksi tilanteesta, jossa meillä olisi sellainen katastrofi käsissä, että ristiriitoja ryhdytään selvittelemään sotilaallisesti.”
”Haluaako Suomi luoda sellaista maailman järjestelmää, jossa se jolla on vahvimmat aseet ja paras armeija, käyttää suurinta päätäntävaltaa taloudellisen päätäntävallan ohella?” Kangaspuro kysyy. ”Tämä toimintamallihan on jo pitkään tuottanut epäoikeudenmukaisuutta maailmaan. Sen seuraukset nähdään hyvin esimerkiksi Afrikassa, mutta yhä enemmän myös Euroopassa, jossa kovat arvot lisäävät kansalaisten eriarvoisuutta.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti